Pedagogiikka

Moodle pähkinänkuoressa

Moodle-oppimisympäristö koostuu kursseista ja niiden sisältämistä aktiviteeteista ja aineistoista. Erilaisia aktiviteetteja on noin 20 (keskustelualueita, sanastoja, wikisivuja, tehtäviä, tenttejä, valintoja (äänestyksiä), SCROM-paketteja, tietokantoja ym.), joita kaikkia voi muokata. Aktiviteetteja voi yhdistellä eri tavoin opettajan haluamalla tavalla, tavoitteena on luoda opiskelijalle helposti seurattava oppimispolku. Jokainen aktiviteetti voi rakentua aikaisempien aktiviteettien oppimistuloksille.

Moodlen laaja valikoima muita työkaluja auttaa oppijayhteisöjen luomisessa. Näitä ovat esimerkiksi blogit, viestit ja osallistujalistat sekä arviointi-, raportointi- ja integrointityökalut.

Lisätietoa Moodlesta saa osoitteesta [1]. Ohjeita opettajille on kerätty Pikaopas opettajalle-sivustolle. Suositeltavaa materiaalia on myös Moodle in English, jonka keskustelualueet kannattaa käydä läpi, sillä siellä ongelmia ruotivat sekä kehittäjät että käyttäjät.

Sosiaalinen konstruktivismi

Seuraavat viisi kohtaa esittelevät Moodlen pedagogisia lähtökohtia, jotka pohjautuvat konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen.

1. Jokainen on potentiaalinen opettaja ja oppija

Tämän näkökulman mielessä pitäminen on erittäin tärkeää, sillä se auttaa muistamaan, että opettajallakin voi olla opiskelijan rooli. On siis hyvä pitää silmät auki uusien mahdollisuuksien varalta, kuunnella tarkkaavaisesti ja esittää hyviä kysymyksiä, jotka saavat muutkin osallistumaan enemmän, ja myös muille samassa oppimistilanteessa oleville on annettava mahdollisuus jakaa omia ideoitaan. Tämän kaiken mielessä pitäminen on tärkeää etenkin silloin, kun tilanne vaatii keskeisen roolin ottamista – kuten opettamisessa.

2. Oppiminen on erityisen tehokasta silloin, kun luodaan tai esitetään jotain muiden nähtäväksi

Lyhyesti ja ytimekkäästi: tekemällä oppii. Itsestäänselvyydestään huolimatta tämä on hyvä pitää mielessä.

On yllättävää, kuinka suuri osa verkko-opetuksesta on yhä pelkkää staattisen tiedon esittämistä, ja opiskelijoille annetaan liian vähän mahdollisuuksia harjoitella oppimaansa käytännössä. Monesti opettajat saattavat verkossa käyttää runsaasi aikaa täydellisten aineistojen rakentamiseen, mistä he itse varmasti oppivat paljon, mutta tällöin opiskelijoilta viedään mahdollisuus samaan oppimiskokemukseen. Jopa oppikirjoissa on asia joskus hoidettu paremmin, kun joka kappaleen lopussa on opiskelijalle tarkoitettuja tehtäviä.

Mikä tärkeintä, tekemällä oppiminen on parhaimmillaan silloin, kun opiskelijat esittelevät ja asettavat luomiaan töitä, projekteja ja tehtäviä muiden nähtäväksi. Silloin henkilökohtaiset panokset ovat paljon korkeammalla, ja opiskelijat käyttävät paljon aikaa oman työnsä tarkistamiseen ja reflektointiin, mikä tehostaa oppimista. Seymor Papert (logo-ohjelmointikielen kehittäjä) tunnetusti kuvasi tällaista erittäin voimakkaaksi oppimiskokemukseksi, ja ajatuksella on juurensa jo Sokrateessa ja ennen hänen aikaansa.

3. Oppimista tapahtuu vertaisten toimintaa tarkkailemalla

Käytännössä tämä tarkoittaa ”luokkahuonekulttuuria” ja oppimista muiden toimintaa seuraamalla. Jo pelkästään toisiaan tarkkailemalla ja muiden käytöksestä vihjeitä etsimällä ihmiset oppivat paljon siitä, mitä tehdä missäkin tilanteessa.

Esimerkiksi opiskelija, joka astuu luentosaliin, missä kaikki istuvat hiljaa, kuuntelevat opettajaa ja tekevät muistiinpanoja, toimii todennäköisesti itsekin samalla tavalla. Jos hän sen sijaan saapuu rennompaan luokkaan, missä ihmiset kysyvät jatkuvasti kysymyksiä, hän tuntee itsekin helpommaksi tehdä samoin. Tällä tavoin opitaan paitsi opetettavasta asiasta, myös siitä, miten itse oppiminen tapahtuu, kun kuunnellaan muiden keskusteluja ja esitettyjä kysymyksiä. Tästä seuraa moniulotteinen syventyminen oppimiseen.

4. Muiden ihmisten taustan tunteminen auttaa muuntautumiskykyisemmässä opetuksessa (konstruktivismi)

Monelle on varmasti tuttua, että omalta ohjaajalta tai ystävältä saatu neuvo synnyttää paremmin ajoitetun ja merkityksellisemmän oppimiskokemuksen kuin neuvo ihmiseltä, jota ei tunne henkilökohtaisesti ja joka puhuu kerralla sadalle ihmiselle.

Jos muiden ihmisten taustan ymmärtää, voi omaa kieltään ja ilmaisuaan muokata kuulijaystävällisemmäksi. Puhuja voi valita vertauksia ja metaforia, joihin yleisö samaistuu, ja käyttää tai olla käyttämättä ammattislangia tilanteen mukaan. Ideana tämä ei ole uusi, sillä jokainen puhujantaitojen opas käsittelee yleisön tuntemista, mutta verkko-opetuksessa sen muistamien on erityisen tärkeää, sillä opiskelijoita ei yleensä tapaa kasvokkain eikä visuaalisia tai auditiivisia vihjeitä yleisöstä ole yhtä paljon.

5. Oppimisympäristön on oltava joustava ja mukautuva, jotta sitä voi helposti muuttaa vastaamaan osallistujien tarpeita

Jotta kaikkien edeltävien kohtien yhdistäminen on mahdollista ja jotta opettaja voi parhaiten käyttää hyödykseen kasvavaa tietoaan osallistujista ja tarjota heille räätälöityjä mahdollisuuksia ideoiden jakamiseen ja tiedon ilmaisemiseen, vaaditaan sekä ajan että paikan suhteen joustava oppimisympäristö.

Jos opettajalle selviää, että opiskelijat tietävät paljon vähemmän mitä hän kurssia suunnitellessaan oletti, tulee hänen muuttaa aikataulua sen mukaan ja lisätä uusia aktiviteetteja kaikkien oppijoiden (tai vaikka vain yhden ryhmän) auttamiseen. Hyviä ideoita voi herätä keskusteluissa myös kurssin aikana, jolloin opettajan pitäisi voida lisätä niitä myös myöhemmin. Kurssin osallistujat saatavat myös asua useammalla aikavyöhykkeellä, tai heillä saattaa muuten olla erilaiset aikataulut ja vapaa-aika. Silloin opettajan tehtävänä on tarjota aktiviteetteja, joita osallistujat voivat tehdä yhdessä mutta eri aikoihin.

Näitä kohtia voi pitää ohjaavina käsitteinä, joista voi hakea apua tehtäessä päätöksiä mistä tahansa oppimistilanteesta¬ ja erityisesti luotaessa oppijayhteisöjä.

Miten Moodle pyrkii tukemaan sosiaalisen konstruktivismin näkökulmaa?

1. Jokainen on potentiaalinen opettaja ja oppija

Monet Moodlen aktiviteetit on suunniteltu siten, että opiskelijat voivat muokata yhteistä sisältöä, kuten keskustelualueita, wikisivuja, sanastoja, tietokantoja ja viestejä. Näin opiskelijaa rohkaistaan kartuttamaan paitsi omaansa myös muiden osallistujien opiskelukokemusta. Uudella Roolit-toiminnolla rikottiin entisestään rajoja opettajien ja opiskelijoiden välillä. Moodlen järjestelmäylläpitäjät ja opettajat voivat luoda uusia rooleja millaisilla ominaisuusyhdistelmillä tahansa. Opiskelijoille voi halutessaan antaa mahdollisuuden parannella keskustelualueita, luoda tenttejä tai jopa hallita kurssin ulkoasua. Sallittuja toimintoja voi säännellä hyvin yksityiskohtaisesti, esimerkiksi sallimalla vain tietyn keskustelualueen muokkauksen. On suositeltavaa kokeilla edellä mainittuja ominaisuuksia ja antaa opiskelijoille mahdollisuus tehdä asioita, joita he ovat mieltäneet alun perin vain opettajien tehtäviksi.

2. Oppiminen on erityisen tehokasta silloin, kun luodaan tai esitetään jotain muiden nähtäväksi

Moodlessa on laaja valikoima eri keinoja tiedon esittämiseen ja jakamiseen:

• Kurssin rakenne itsessään on hyvä tapa rakentaa yhteinen ja aktiivinen esitys oppimispolusta, jonka osallistujat käyvät läpi.
• Keskustelualueet ovat tässä keskeisiä, sillä ne tarjoavat ympäristön keskustelulle ja eri medioiden ja dokumenttien jakamiselle (esim. mediapluginit suodattimissa, liitteet tai linkit).
• Wikit ovat yhteisesti luotuja sivuja ryhmätöitä ja muita neuvotteluja varten
• Sanastot ovat yhteisesti luotuja kurssille keskeisten määritelmien listoja.
• Tietokantoihin osallistujat voivat lisätä millaisia mediarakenteita tahansa, kuten kokoelman digitaalisia valokuvia tai referenssikirjaston.

3. Oppimista tapahtuu vertaisten toimintaa tarkkailemalla

Navigointipalkin Osallistujat-linkistä näkee parhaiten kurssin kaikki osallistujat, tietoa osallistujista ja esimerkiksi sen, milloin kukin on viimeksi ollut paikalla. Kirjautuneet osallistujat –lohkosta näkee nopeasti kaikki paikallaolijat. Viimeisin toiminta –lohkossa näkyy viimeaikaisia tapahtumia, ja lohkossa on myös linkki kattavampaan raporttiin. Lohkossa näkyvät paitsi viimeisimmät keskusteluviestit ja muutokset kurssiin, myös esimerkiksi tehtävien palautukset ja tentit. Opiskelijat eivät näe muiden osallistujien toiminnastaan saamia tuloksia, mutta ryhmäpaine siitä, että muut ovat jo palauttaneet tehtävää, voi auttaa joitain heidän omassa opiskelussaan. Kaikki Moodlessa suoritetut tapahtumat tallentuvat lokiraporttiin, joista opettaja voi esimerkiksi nähdä, kuka on kirjautunut Moodleen ja milloin. Myös esimerkiksi kaikilla wikisivuilla on Historia-välilehti, mistä näkyy tiedot kaikista tehdyistä muutoksista.   4. Muiden ihmisten taustan tunteminen auttaa muuntautumiskykyisemmässä opetuksessa (konstruktivismi)

• Ihmisistä voi oppia lisää monella eri tavalla. Pääsy seuraaviin tietoihin vaihtelee sivustosta toiseen, sillä eri sivustoilla on erilaiset tietosuojamenettelyt:
• Käyttäjäprofiilissa on useita kenttiä, joissa käyttäjä voi kertoa itsestään. Profiilikuva näkyy Moodlessa aina, kun käyttäjä kirjoittaa jotain, ja kuva toimii linkkinä profiilisivulle.
• Kooste keskustelualueille kirjoitetuista viesteistä ja aloitetuista keskusteluista, joko kyseisellä kurssilla tai koko sivustolla.
• Henkilökohtaiset blogit mahdollistavat pohdiskelevankin tiedonvälityksen julkisesti, mikä on helpompi saavuttaa blogikirjoituksissa kuin esimerkiksi keskustelualueilla. Blogikirjoituksiin voi jättää myös kommentteja.
• Yleisissä aktiivisuusraporteissa näkyy käyttäjän koko osallistuminen kurssiin, mukaan lukien tehtävien palautukset, lisäykset sanastoihin ym.
• Kurssin ja käyttäjän raportit ja lokitiedot näyttävät yksityiskohtaiset tiedot käyttäjän koko toiminnasta Moodlessa sekä kaavion yleisestä aktiivisuustilastosta.
• Survey-aktiviteetilla voi käyttää useita laadukkaita kyselytyökaluja osallistujien mielipiteiden selvittämiseen.

5. Oppimisympäristön on oltava joustava ja mukautuva, jotta sitä voi helposti muuttaa vastaamaan osallistujien tarpeita

• Kurssisivu itsessään on opettajan tärkein työkalu, jonka avulla opettaja voi lisätä, poistaa ja järjestellä aktiviteetteja. Kurssin muuttaminen tapahtuu kirjaimellisesti vain napin painalluksella, joten opettaja voi tehdä muutoksia milloin haluaa. Moodle hyödyntää AJAX-ominaisuuksia, joten aktiviteetteja, osioita ja lohkoja voi siirtää helposti klikkaamalla siirrettävää sisältöä, vetämällä se haluttuun paikkaan ja pudottamalla. Pääsyä eri osioihin voidaan rajoittaa ajan, ehtojen tai käyttäjätietojen kenttien mukaan, eli esimerkiksi nimen, tehtyjen tehtävien tai tenteistä saatujen pisteiden perusteella.
• Rooleja voidaan muokata käyttäjäkohtaisesti kaikkialla sivustossa, ja niitä voidaan vielä senkin jälkeen hienosäätää. Moodlessa on siis mahdollista esimerkiksi luoda yksi tietty tentti, jossa kaikki osallistujat näkevät kaikkien tulokset tai antaa opiskelijoiden vanhemmille pääsyn nähdä jokin tietty osa kurssia.
• Arviointikirjaa ylläpidetään automaattisesti, ja se näyttää kurssin tilanteen aina ajan tasalla
• Sivuston, kurssin ja aktiviteettinäkymien ulkonäköä ja toimintaa voi muokata asetuksista.
• Ulkoisia järjestelmiä voidaan helposti integroida esimerkiksi todentamisen ja kurssi-ilmoittautumisen ylläpitämiseksi, jolloin Moodlen tiedot päivittyvät samalla, kun muiden järjestelmien tietoja päivitetään.

 

Tasapainon saavuttaminen

Odotukset Moodlen kaltaisia virtuaalisia oppimisympäristöjä (VLE) ja verkko-oppimista kohtaan ovat eri käyttäjillä erilaiset. Yhtenä tehtävänä on saavuttaa tasapaino erilaisten näkemysten ja odotusten välille. Autoritaarisessa ääripäässä ovat opettajat, jotka haluavat pitää kurssin ja sen opiskelijat tiukasti hallinnassaan. Tämä on ns. labyrinttimainen lähestymistapa, jossa luettavat aineistot tulevat saataville tiettyinä aikoina ja tenteillä testataan, että kyseiset aineistot on todella luettu. Toisessa ääripäässä on ajatus ohjauksen täydellisestä siirtämisestä opiskelijoille, jokaisen omasta portfoliosta sekä blogien ja tiedostojen striimauksesta RSS:ää käyttämällä. Tällainen unelma on mielenkiintoinen ja avaa uusia näkökulmia opettamiseen, mutta siinä on myös lukuisia ongelmia, kuten tietoturva, vastuu ja instituutiorakenteet. Suurin osa ihmisistä on ajatusmaailmaltaan näiden kahden ääripään välissä. Monille verkko-opetus on uusi asia ja halu kehittyä opetustaidoissa on suuri, jolloin verkko-opetustaitojen kevyt ohjaus ja neuvonta ovat tärkeitä.

Edistyminen

Moodlen on oltava käytettävyydeltään sekä joustava että yksinkertainen. Sen on vastattava moniin erilasiin tarpeisiin, mutta sen on samalla oltava tarpeeksi helppokäyttöinen, jotta tavalliset opettajat voivat hyödyntää internetiä yhteisöjen luomiseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Moodlen tarkoituksena on olla työkalulaatikko, jonka käytön opettaja voi helposti ja luonnollisesti aloittaa ja jonka käyttöön voi sen jälkeen ajan myötä syventyä. Tavoitteena on myös se, että opettajat osallistuisivat yhteisöönsä ja tukisivat sitä ja kollegoitaan. Esimerkki prosessista, jolla opettaja voi ottaa Moodlen käyttöönsä:

1. Jaettavan materiaalin julkaiseminen (aineistot, SCROM)
2. Passiivisen foorumin luominen (ei opiskelijoiden muokattavissa)
3. Tenttien ja tehtävien käyttäminen (hallinnon väheneminen)
4. Wikien, sanastojen ja tietokantojen käyttäminen (interaktiivinen sisältö)
5. Keskustelujen mahdollistaminen keskustelualueilla, kysymysten esittäminen, opastus
6. Aktiviteettien yhdistely sekvensseiksi, jossa aiemmat oppimistavoitteet ja oppimistulokset pohjustavat uusia
7. Ulkoisten aktiviteettien ja pelien käyttäminen (internet-aineistot)
8. Survey-aktiviteetin käyttäminen kurssin aktiivisuuden tarkasteluun
9. Vertaisarviointitehtävien, kuten Työpaja-aktiviteetin käyttö, joiden avulla opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa arvosteluun ja jopa kurssin rakenteeseen
10. Oman työn aktiivinen tarkkailu ja ideoiden jakaminen kollegayhteisöjen kanssa.

Työkalujen välinen vuorovaikutus

Keräämällä kaikki Moodlen viestit yhteen paikkaan jo olemassa olevalla Viestit-toiminnolla käyttäjät voivat paremmin hallita sitä, millaisia viestejä he haluavat nähdä.

Roolipelit ja simulaatiot

Lähiopetuksessa suosittu opetustekniikka on erilaisten tilanteiden simulointi roolipelin avulla, mutta verkko-opetuksessa tätä voi olla haastavaa toteuttaa. Esimerkkinä voisi olla vaikka ympäristötieteen kurssi, jossa järjestettävässä tilannesimulaatiossa osa oppilaista esittää valtiota, osa Greenpeacea ja osa jotain teollisuudenalaa.

Moodlella on ollut tähän suunnitelmia jo pitkään ja niitä kehitetään toivon mukaan nopeasti. Tuloksena olisi tehtävä, jossa ihmisille voi jakaa simuloidun tilanteen rooleja, joissa he voisivat esiintyä anonyymisti muille opiskelijoille esimerkiksi keskustelualueilla, wikisivuilla ja kaikilla muilla Moodlen työkaluilla, simulaation sääntöjen mukaisesti.

Mitä ominaisuuksia sinä haluaisit nähdä Moodlessa?

Tämä ohje on toivottavasti herättänyt joitain ajatuksia siitä, mitä kaikkea haluaisit ideaalissa verkko-oppimisympäristössäsi olevan. Keskusteluun voi liittyä osoitteessa [2] ja palautetta ja kehitysideoita voi lähettää Moodle Trackeriin (https://tracker.moodle.org/secure/Dashboard.jspa).