Lähdekoodi sivulle Opettajien kokemuksia

{{TutustuMoodleen}}
{| style="padding: 10px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#ddffdd;"
|-
|
Tämän sivun käyttäjäkokemukset on kerätty kesän 2010 aikana kirjoituskutsulla, joka [[julkaistiin Moodlen tukisivustolla]]. Kiitos kaikille vastanneille! Alla olevat sitaatit ovat kolmelta vastaajalta, jotka ovat antaneet luvan vastaustensa julkaisemiseen.
|} 
=== Valmistautuminen opetukseen ===
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;Otin Moodlen käyttöön kaikissa ryhmissä viime syksynä. Innostus näkyi hehkuna poskilla: nyt saadaan systematiikka ja helposti sekä joustavasti.&quot;'' (Käyttäjä 1)
|}
Verkkovälineisiin ja niiden käyttöönottoon, kuten opetuksen kehittämiseen yleisemminkin, liittyy usein paljon odotuksia. Opettajan innostuneisuus sekä aiheesta että työskentelytavoista ja oman opetuksensa kehittämisestä on tärkeää ja se välittyy myös opiskelijoille. Odotusten perusteiksi on hyvä muistaa varmistaa menetelmän tuntemus sekä avointa ja uteliasta kokeilunhalua. [[Opettajan opas]] on rakennettu tueksesi, kun sinulla on visio siitä, minkälaisia tavoitteita ja työskentelytapoja kurssillesi haluat.
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;[Kurssini] aloitti toimintansa WebCT:ssä 2003, sitten se muutti Blackboardiin ja lopulta Moodleen sykyllä 2009&quot;'' (Käyttäjä 3)
|}

Verkkovälineiden, myös Moodlen, käyttäjissä on paljon kokeneita verkko-opettajia varmaankin jokaisessa tiedekunnassa. Kokeneilta kollegoilta kannattaa kysellä ideoita sekä toimivia ja ei-niin-toimiviksi osoittautuneita käytäntöjä!

{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;Sain yhteydenoton eräältä opettajalta, jonka piti saada äkkiä käyttöön jokin oppimisympäristö kurssilleen, jolle oli ilmoittautunut yli 200 opiskelijaa. Tarjosin hänelle Moodlea. Opettaja itse ei olisi enää halunnut opetella yhtään uutta työvälinettä, mutta &quot;alistui&quot; kohtaloonsa ja niinpä me istuimme yhtenä iltapäivänä miettimään, mitä työvälineitä hän kurssillaan tarvitsisi.&quot;'' (Käyttäjä 2)
|}  

Jos olet epävarma siitä, mitä verkkovälineitä sinun kannattaisi kurssillasi hyödyntää ja miten, hyvä vaihtoehto asian omatoimiselle opiskelulle on hyödyntää asiantuntijaa. Lähes jokaisessa tiedekunnassa on [[verkko-opetuksen tukihenkilöitä]], joilla on osaamista todennäköisesti juuri siinä, mitä olet kaipaamassa. Todennäköisesti säästät myös omaa aikaasi myöhemmin kurssilla sekä mahdollisia harmaita hiuksia, kun mietit asiat kuntoon ennen kurssin alkua.
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;Kesällä 2009 osallistuin Mari Jussilan Moodle-kurssille, jolla huomasin alustan paremmuden edellisiin verrattuna.&quot;'' (Käyttäjä 3)
|}   
  
Opetusteknologiakeskuksen [[kolmen tunnin peruskoulutus]] on hyvä tapa hankkia yleiskuva uudesta välineestä. Käytetty aika maksaa hyvinkin itsensä takaisin myöhemmin, kun tiedät, miten väline toimii ja mitä voit siltä odottaa. Muista välineistä kokeneet käyttäjätkin hyötyvät koulutuksesta, kun saavat verrattua välineiden ominaisuuksia ja toimintoja keskenään. Koulutuksiin osallistujilla on usein hyviä kokemuksia välineiden käytöstä myöhemmin omilla kursseillaan.
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;Opettaja ilmeisesti on saanut Moodlen ja kurssin tehtävät pelaamaan hyvin, koska uusia yhteydenottoja ei ole tullut.&quot;'' (Käyttäjä 2)
|}   
  
Opettajien tukena olemme huomanneet, että jos mitään ei kuulu, tyypillisesti kaikki on hyvin. Kun sinulla on akuutti ongelma, kannattaa kysyä neuvoa ja olla pian yhteydessä joko omaan tukihenkilöösi tai opetusteknologiakeskuksen asiantuntijoihin osoitteessa ok-moodle@helsinki.fi. Joskus, jos verkkovälineiden käyttö ei ollut ennen kurssia kunnolla mietitty, opettajien yhteydenotot saattavat kuitenkin tulla siinä vaiheessa, kun asioita on enää vaikea korjata - esimerkiksi, kun opettaja haluaisi antaa opiskelijapalautuksista palautetta tavalla, joka valitulla välineellä ei ole mahdollista. Siksi opetusteknologiakeskusesta on mahdollista ja kannattaa kysyä palautetta rakennetusta kurssialueesta ''jo ennen opetuksen alkua'' osoitteesta ok-moodle@helsinki.fi!
 
=== Mitä Moodlesta halutaan ===
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;Jokaiselle opiskelijaryhmälle ja työyhteisölle yhteinen toimintaympäristö, jossa säilyy hyvin muistissa eri asiat&quot;'' (Käyttäjä 1)
|}   
  
Tyypillinen ja hyvä tavoite verkkovälineen käytölle on, että se kokoaa kurssityöskentelyn ja dokumentit yhteen paikkaan! Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että opettajalla on paikka, jota kautta jakaa kurssin aikana käytetyt materiaalit ja antaa ohjeita opiskelijoille; siis yhdensuuntainen tiedotuskanava. Toisaalta, samassa paikassa säilyvät ja näkyvät kaikille myös kurssiyhteisön kysymykset ja vastaukset käytännön asioihin, palautetut tehtävät ja annetut palautteet.
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;istuimme [...] miettimään, mitä työvälineitä hän kurssillaan tarvitsisi.&quot;'' (Käyttäjä 2)
|}   
  
Niin, minkälaista työskentelyä haluat kurssillesi? Tästä riippuu, miten kurssialueesi Moodleen kannattaa toteuttaa! Jos jäät miettimään, kysy neuvoa ja ideoita tai tutkaile Opettajan opasta.
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;toimintaympäristö, jossa [...] tiedostoja voisi yhdessä muokata.&quot;'' (Käyttäjä 1)
|}   
  
Suunnitteluvaiheessa on hyvä tiedostaa myös käytetyn välineen mahdolliset rajoitukset. Esimerkiksi tuskin mikään verkossa toimiva sovellus tarjoaa tekstinkäsittelyohjelmaa, jolla verkkoon tallennettua tiedostoa olisi mahdollista muokata. Sen sijaan tiedostot on aina välissä tallennettava omalle koneelle ja ladattava verkkoon muokattuina. Tällainen ei yleensä ole mielekästä useaan kertaan tehtynä, ja yhteiskirjoittamiseen kannattaakin käyttää [[wikiä]].
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;Kaikki toiminta tapahtuu keskustelualustalla.&quot;'' (Käyttäjä 3)
|}   
  
Teknisen toteutuksen ei mitenkään välttämättä tarvitse olla eikä kannatakaan olla monimutkainen. Usein yksinkertainen on kaunista.
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;opettajalla oli tarve saada opiskelijansa pienryhmiin.&quot;'' (Käyttäjä 2)
|}    
  
Kun tarpeet ovat tiedossa, avun antaminenkin helpottuu!
{| style="padding: 5px; margin-left:20px; border:solid; border-color:#aaa; border-width:1px; text-align:left; background-color:#EEE;"
|
''&quot;pitää olla toimiva, erittäin helposti hallittavissa ilman pidempiä käyttöohjeita sekä nopeakäyttöinen ja monipuolinen.&quot;'' (Käyttäjä 1)
|}   
  
Opetuksen tutkimuksenkin kannalta ajatellen
  
''&quot;Koska [kurssiini] liittyy tutkimus, katson, että Moodlesta tutkija saa miellyttävällä tavalla ulos prosessia koskevaa tietoa usealla eri tavalla. &quot;'' (Käyttäjä 3)
 
on hyödyllistä suunnitella datankeruu etukäteen.
 
=== Kokemuksia ===
  
''&quot;Opettaja tuntui olevan tyytyväinen, että Moodlen käyttö oli niin helppo oppia pikaisesti.&quot;'' (Käyttäjä 2)
  
Moodlen käytön teknisen puolen oppii nopeasti ja hyvin itsekseenkin; käyttöopastuksen bonuksena tulee kokeneemman käyttäjän näkemys siitä, miten Moodlea ''kannattaa'' käyttää erityisesti opetuksen tavoitteiden näkökulmasta ajatellen.
  
''&quot;Hän harjoitteli itse muutaman kerran ja taas homma näytti pelaavan hyvin. [...] Moodle on verrattain helppokäyttöinen väline, jota oppii käyttämään muutaman tunnin opiskelulla.&quot;'' (Käyttäjä 2)
  
Alussa kokeilu ja käytännön harjoittelu maksaa vaivan, koska sitten tiedät opetustilanteessa, mitä pitikään tehdä.
  
''&quot;Moodle osoittautui kuitenkin mainostettua paljon jäykemmäksi ja hermostutti myös opiskelijoita. [...] Silloin tekstin yhteinen luominen ei kiinnostanut enää. Moodlen käyttö jäi väkisin vääntämiseksi.&quot;'' (Käyttäjä 1)
  
Joskus kokemukset eivät ole onnistuneita. Jos työskentelytapa (tekniikan tukemana tai ilman) ei toimi, on selvää, että asiasta aiheutuu sekä mieliharmia että ylimääräistä vaivaa. Riippumatta negatiivisen kokemuksen syystä ja varsinkin jos kyseessä on välineen tai työskentelytavan ensimmäinen käyttökerta, negatiiviset kokemukset jäävät sekä opettajien että opiskelijoiden mieliin ja kynnys seuraavaan käyttökertaan kasvaa.
 
Jotta todennäköisyys kurssitoteutuksen epäonnistumiselle jäisi mahdollisimman pieneksi, työskentelytavat ja verkkovälineiden käyttö kannattaa paitsi suunnitella myös vaikka testatakin ennen kurssin ensimmäistä toteutuskertaa. Hyviä koekaniineja kurssin verkkoalustan testaamiselle ovat kollegat, joita voi pyytää lukemaan ohjeet ja tehtävänannot, kokeilemaan opiskelijoiden suunnitellut työskentelytavat ja testaamaan samalla alustan teknisen toimivuuden.
  
''&quot;Vaikka kevään 2009 Blackboardissa [kurssini] osoittautui onnistuneeksi harjoitukseksi, kokemukseni lukuvuoden 2009-2010 ajalta Moodlesta ovat tosi hienot. Moodlen layout suosii keskustelupohjaista opiskelua. Moodlessa [kurssini] jäsentyi tosi hienosti ja visuaalisesti. Minua miellytti erityisesti se, että jokainen case erottui maisemasta. Saman aiheen simulatiivinen osuus ja debriefing-osuus olivat selkeästi esillä. Simulaation suunnittelijana saatoin tehdä ohjelmani valmiiksi etukäteen sekä täydentää sitä. Se odotti kiltisti ajankohtaista aukaisemistaan. Saatoin myös piilottaa edelliset keskustelut häiritsemästä. Kookonaisuuden hallinta Moodlessa oli osallistujille ja suunnittelijalle miellyttävä asia.Moodle mahdollisti myös sen, että opiskelijoille ei tarvinnut perustaa erikseen blogialustaa tai wikiä, vaan kaikki voitiin tehdä samassa paikassa. Kurssityöskentelyn kesto oli 9h, joten turha trafiikki verkon sisällä voitiin minimoida, mikä sitoutti harjoittelijat yhteen varmaan paikkaan. Näin tvt-taitojen erilaisuus ei tullut opiskelun esteeksi. Moodlen kalenteri oli mitä opiskelijaystävällisin asia. Osallistujat näkivät tarkasti, miten aika juoksi ja milloin minkäkin tehtävän tuli olla valmiina.&quot;'' (Käyttäjä 3)
  
Moodle tukee opettajan pedagogisia tavoitteita kurssityöskentelyssä ja se on monipuolinen väline monenlaiseen työskentelyyn. Pedagogisesti mielekkään kurssialueen ei tarvitse olla teknisesti monimutkainen, mistä tämäkin esimerkki kertoo.
  
''&quot;Ainoa asia, joka aiheutti minulle suuria ongelmia oli kuvien tuonti MOODLEen, mitä en sitten tehnytkään.&quot;'' (Käyttäjä 3)
  
Jos jotain ei osaa, sen voi rauhassa jättää toteuttamatta ja vaikka opetella seuraavaa kurssikertaa varten. Kaiken ei kannatakaan olettaa olevan täydellistä ensimmäisellä kerralla, sillä...
  
''&quot;Blackboardin loppuaikoina lisäsin simulaation päätteeksi debriefing-osaston, jossa osallistujat saivat keskustella jokaisen keisin päätteeksi omana itsenään.&quot;'' (Käyttäjä 3)
  
kurssi ei verkkovälineinkään toteutettuna tule valmiiksi kerralla; se kehittyy opettajan kokemusten ja osallistujien palautteen perusteella vähitellen!