Lähdekoodi sivulle Millainen on hyvä verkkokeskustelutehtävä?

Pieni opas opettajalle verkkokeskustelutehtävän laadintaan.{{HY}}
=Mikä on verkkokeskustelu?=
Verkkokeskustelu on yksi oppimistehtävätyyppi, jota hyödynnetään verkko-oppimisympäristöissä kuten Moodlessa verkkokeskustelualueella. Tällöin verkkokeskustelu on asynkronista toisin kuin esimerkiksi chat tai Zoom-/Teams-videoviestintäjärjestelmissä käytävät synkroniset keskustelut, jotka vaativat keskustelijoiden läsnäoloa samaan aikaan. 

Verkkokeskustelu tehtävänä toimii parhaiten, kun pyritään vuorovaikutukseen, dialogiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen sekä tiedon/oppimisen rakenteluun yhdessä ja/tai harjoitellaan argumentointitaitoja. Verkkokeskustelu on yhteisöllistä oppimista tukeva tehtävätyyppi. Se sopii mm. kursseille, joissa käytetään tutkivan oppimisen, projektioppimisen ja ongelmalähtöisen oppimisen mallia. 

Verkko-oppimisympäristö Moodlessa on verkkokeskusteluja varten työkalu: [[Keskustelualue]]-aktiviteetti. Ko. aktiviteettia voidaan hyödyntää myös muun muassa kuin tehtävänannoissa esimerkiksi Kysy & vastaa -palstana ja opettajan tiedotteiden kanavana. Tässä oppaassa käsitellään vain verkkokeskusteluja, joiden tavoitteena on tukea oppimista.
=Miten verkkokeskustelu eroaa kontaktiopetuksen keskustelutehtävistä?=
Usein verkkokeskustelu rinnastetaan kontaktiopetuksessa toteutettaviin keskusteluihin kasvokkain tapahtuviin keskusteluihin. Verkkokeskustelun etuina verrattuna reaaliaikaisiin suullisiin keskusteluihin:
* Keskustelut voi käydä joustavammin ajasta ja paikasta riippumatta.
* Keskustelut tallentuvat ja niihin voi palata myöhemmin.
* Kirjoittamalla keskusteleminen antaa aikaa jäsentää puheenvuorot.
* Verkkokeskustelussa ääneen saattavat päästä paremmin ne opiskelijat, jotka eivät ota puheenvuoroja lähiopetuksessa.


Verkkokeskustelun suunnittelun lähtökohtana voi olla keskustelutilanne kontaktiopetuksessa esim. tehtävänanto, jonka opettaja antaa suullisesti luennon aikana - salissa tai vaikkapa videoviestintäjärjestelmä Zoomissa - ja joka käydään pareittain tai isommissa ryhmissä. Verkko-oppimisympäristössä tehtävänanto on kuitenkin suunniteltava tarkemmin.
=Miten suunnittelen verkkokeskustelutehtävän?=
Kuten muutkin oppimistehtävät, niiden suunnittelu lähtee liikkeelle kurssin oppimistavoitteista. 

Keskustelutehtävän suunnittelu aloitetaan pohtimalla, mitä opiskelijan tulisi keskustellessa oppia: Mitä tietoja? Entä mitä taitoja? Onko keskustelu tähän tarkoitukseen paras tehtävätyyppi? Jos esimerkiksi osaamistavoitteissa on mainittu jonkin sisällöllisen asian kuvaaminen, selittäminen, erottelu, perusteleminen, argumentointi tai verta, sopii verkkokeskustelu hyvin näiden tavoitteiden harjoitteluun. Useimmiten verkkokeskustelussa opitaan myös geneerisiä taitoja kuten argumentoinnin taitoja. Tavoitteena voi olla myös harjoitella tekstien tiivistämistä tai palautteenantoa/opponointia, lähteiden merkitsemistä yms.

Tarkista kurssin osaamistavoitteet. Tavoitteiden, tehtävänannon ja arvioinnin yhteensovittamisessa hyödynnä Bloomin taksonomiaa: 
{| class="wikitable"
|  '''Kun haluat, että opiskelija...''' || '''Pyydä tehtävänannossa:'''
|-
| muistaa || määrittelemään, kuvaamaan, tunnistamaan, listaamaan, toistamaan
|-
| ymmärtää || luokittelemaan, erottelemaan, selittämään, muotoilemaan uudelleen
|-
| soveltaa || soveltamaan, muuttamaan, valitsemaan, täydentämään
|-
| analysoi || analysoiman, vertaaman, yhdistämään, asettamaan vastakkain
|-
| arvioi || yleistämään, johtamaan, muokkamaan, suunnitelemaan, summaamaan
|-
| luo || tekemään johtopäätöksiä, arvostelemaan, tulkitsemaan, suosittelemaan, vakuuttamaan
|}
Tiedon soveltamista edellyttävät tehtävänannot ohjaavat syväoppimiseen (tiedon analysointiin ja tulkitsemiseen suhteessa muihin konteksteihin). Soveltava keskustelun tehtävänannon kannattaa sisältää myös käsitteiden määrittelyn ja niiden täsmällisen käytön. Mahdollisuuksien mukaan kytke tiedon soveltaminen johonkin ajankohtaiseen ilmiöön esimerkiksi uutiseen.

Keskustelutehtävän suunnittelussa hyödynnä yleisiä opetuksen suunnittelun periaatteita, ks. [https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/miten-toteuttaa-etaopetus-poikkeustilanteessa-pedagogiset-ohjeet Opetustyön ohjeet (Helsingin yliopisto): Pedagogiset ohjeet].
=Erilaisia verkkokeskustelutyyppejä=
==Esittäytyminen verkkokeskustelutehtävänä==
Verkkokeskustelun tavoite voi olla kurssin sisällön oppimisen sijasta myös esimerkiksi tutustuminen muihin opiskelijoihin. Varsinkin jos kurssi on kokonaan etäopetusta, voi esittäytyminen verkkokeskustelualueella luoda kurssille intiimimpää ja jopa rennompaa ilmapiiriä. 

Esittäytymiskeskusteluissa opiskelijaa voi pyytää esimerkiksi kertomaan, miksi hän on ko. kurssilla ja mikä ko. kurssin aihepiirissä häntä erityisesti kiinnostaa. Tämä on usein kiinnostavaa tietoa opettajallekin, joka miettii opiskelijoiden toiveita kurssille ja heidän motivointiaan.

Esittäytymisalueella myös opettajan kannattaa esittäytyä! Jos oma esittäytymisesi on rento, se antaa mallin opiskelijoillekin esittäytymiseen. Opettaja voi esimerkiksi kertoa, onko hän opettanut kurssia aiemmin, miten hän on päätynyt juuri ko. kurssin opettajaksi ja miten kurssia on kehitetty aiempien kurssien opiskelijapalautteiden pohjalta. Opettajan persoonaan sopivalla tavalla opettaja voi myös kertoa jotain henkilökohtaisempaa itsestään ja vaikkapa liittää viestiin kuvan itsestään harrastuksensa parissa tms.

Esittäytymisiä voi pyytää myös video- tai äänitervehdyksinä, sillä Moodlen editorissa on työkalu kahden minuutin videon tekemiseen (ks. video [https://www.youtube.com/watch?v=gr4mw1qvcWM Record audio and video in Moodle 3.5, Moodle.org, englanniksi]). Esimerkiksi yliopistopedagogiikan kurssilla ”Oman opetuksen kehittäminen ja opetusharjoittelu” osallistujia pyydettiin tekemään ennakkotehtävänä noin minuutin pituinen esittelyvideo: kuka olet, mistä tulet ja mitä haluat kehittää omassa opetuksessasi.

Esittäytymisiä ei arvioida ja ne ovat usein myös vapaaehtoisia. Jos kurssilla tehdään ryhmätöitä, voi esittäytyminen omalle ryhmälle olla riittävä.
==Opetuksellinen verkkokeskustelu==
Tutustu erilaisiin verkkokeskustelumenetelmiin: [https://blogs.helsinki.fi/valt-opekesk/ Opetuksellinen verkkokeskustelu: Verkkokeskustelumenetelmiä] (Joutsenvirta, T. 2007).
=Keskustelu ryhmissä=
Aidon keskustelun ja vuorovaikutuksen syntymiseksi opiskelijat kannattaa useimmiten jakaa pienempiin ryhmiin.
Perusperiaatteena voidaan pitää, että mitä enemmän opiskelijoilta toivotaan kommentteja, sitä pienempi ryhmä. Näin opiskelijoiden on helpompi seurata keskustelun kulkua ja keskustelussa päästään mahdollisesti käsittelemään asioita perusteellisemmin.

Moodlessa ryhmäkeskustelujen julkisuutta toisille ryhmille/opiskelijoille voi toteuttaa neljällä tavalla:
# Kaikki opiskelijat näkevät ja voivat osallistua kaikkien ryhmien keskusteluihin.
# Opiskelijat voivat osallistua vain oman ryhmänsä keskusteluun, mutta näkevät kaikkien ryhmien keskustelun. (ns. "näkyvät ryhmät" ryhmämoodi)
# Opiskelijan näkevät vain oman ryhmänsä keskustelun, ja näin ollen eivät voi osallistua muiden keskusteluihin. (ns. "erilliset ryhmät" ryhmämoodi)
# On myös mahdollista, että opiskelija näkee oman ryhmänsä keskustelun vasta kun on ensin laittanut oman viestinsä. (kysymys- ja vastaus -keskustelualuetyyppi)
Kohta 1 ja 2: Keskustelujen näkymisen kaikille etuna on, että opiskelijat voivat oppia toistensa keskusteluista. Myös se, että opiskelija huomaa, että muut ryhmät ovat jo edenneet tehtävässä, voi motivoida keskustelemaan omassa ryhmässä. Jos keskustelut ryhmissä käydään eri aiheista, voidaan ajatella, että keskustelujen näkyminen muille laajentaa oppimista yli oman ryhmän teeman. 

Kohta 3: Jos taas keskustelu käydään samasta aiheesta, voidaan pelätä plagiointia tai ajatusten/ideoiden kopiointia. Tällaisessa tilanteessa voidaan tehdä myös niin, että pienryhmäkeskustelut avataan muille luettavaksi vasta kun keskustelut on käyty - huomaa kertoa tästä etukäteen opiskelijoille tehtävän annossa.

Kohta 4: Tätä käytetään tyypillisimmillään silloin, jos keskustelualueelle palautetaan essee tms. työ muille opiskelijoille kommentoitavaksi ja esseet ovat samasta aiheesta.
=Miten keskustelutehtävä arvioidaan?=
Verkkokeskustelun arviointia miettiessä palaa oppimistavoitteisiin: arvioinnissa kiinnitä huomiota siihen, onko opiskelija saavuttanut tehtävän tavoitteet. 

On mahdollista, että opettaja käy keskustelun vain silmäillen läpi. Opettaja voi antaa silmäilyn perusteella keskustelijalle hyväksytty/hylätty-arvosanan.

Joskus opettaja päätyy käyttämään Moodlen edistymisen seuranta -työkalua. Tämä työkalu pitää automaattisesti kirjaa opiskelijan kirjoittamien viestien määrästä. Työkalu ei kuitenkaan laadullisesti arvioi viestien sisältöä, mutta tekee opettajalle koonnin niistä opiskelijoista, jotka ovat kirjoittaneet vaaditun määrän aloitus- ja/tai kommenttipuheenvuoroja.

Jos taas keskustelua käydään vaikeaksi omaksuttavasta aiheesta, opettajan kannattaa panostaa enemmän tarkempaan arviointiin, kuten numeerisesti sekä sanallisen palautteen antamiseen. Opettaja voi esimerkiksi keskustelun lopuksi antaa kaikille ryhmille yhteisen palautteen käydyistä pienryhmäkeskusteluista.

Jos oppimista halutaan edistää henkilökohtaisella sanallisella palautteella, Moodlessa opettajalla on mahdollisuus antaa henkilökohtainen palaute myös keskustelualueella niin, etteivät muut keskustelijat sitä näe (ns. yksityisviesti).

Lisäksi Moodlessa on mahdollista antaa palautetta opiskelijalle kaikesta hänen käymästään keskustelusta (asetuksissa "koko keskustelualueen arviointi") tai opettaja voi arvioida yksittäisiä viestejä.
Moodlen keskustelualueella voi myös käyttää Moodlen ns. edistyneempiä arviointimenetelmiä arviointimatriisia ja arviointifraaseja.
On myös mahdollista antaa opiskelijoille opettajan arviointioikeudet keskustelualueelle. Tätä voi hyödyntää, jos halutaan, että opiskelijat antavat numeerisen arvion keskustelusta toisilleen. Tosin vertaisarviointiin on Moodlessa myös oma työkalunsa, Työpaja-aktiviteetti. Työpajassa opiskelija ei kuitenkaan pääse vapaasti keskustelemaan aiheesta vaan tehtävä etenee oman työn palautuksesta muiden töiden kommentointiin yhteisen aikataulun mukaisesti.
=Millainen on hyvä tehtävänanto verkkokeskusteluun?=
Opettajan kannattaa ohjeistaa ja aikatauluttaa verkkokeskustelu vaihe vaiheelta. Hyvin ohjeistettu keskustelu mahdollistaa sen, ettei opettajan panosta keskusteluun välttämättä tarvita lainkaan. Tämä on suuri etu kursseilla, joissa on iso opiskelijamäärä. Jos tehtävänanto on epäselvä, oppimista ei tapahdu, ja opettaja voi saada useita viestejä, joissa pyydetään tarkennusta tehtävänantoon. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Hyvä tehtävänanto vastaa kysymyksiin:
* Mikä on tavoite: mitä keskustelun avulla opitaan? Ks. Bloomin taksonomia kohdasta Miten suunnittelen verkkokeskustelutehtävän?
* Miten keskustelu arvioidaan?
** kuka arvioi: opettaja, vertaiset esim. vertaisryhmä
** mitkä ovat arviointikriteerit (esim. selkeys ja rakenne, lähteiden monipuolinen käyttö, oma pohdinta, uudet näkökulmat ja uusien näkökulmien tuominen keskusteluun, pituus, aikataulussa pysyminen)
** mikä on arviointiasteikko (esim. hyväksytty - hyväksytty, 0-5)
** koska opiskelija saa arvioinnin ja miten/mistä opiskelija sen löytää
* Miten keskustelu etenee vaihe vaiheelta - esim. kirjoita aloituspuheenvuoro päivään x mennessä ja kommentoi kahta muuta aloituspuheenvuoroa x mennessä
** Millainen on hyvä aloituspuheenvuoro?
** Millainen on hyvä kommentti, mihin kommentoidessa kannattaa kiinnittää huomiota?
* Miten netissä keskustellaan? ks. nettietiketti (ks. Opiskelijan Moodle-opas)
* Miten keskustelualue teknisesti toimii? Tämä on tärkeää varsinkin, jos opiskelijat ovat tottumattomia verkkokeskustelijoita tai opiskelijat palauttavat tekstin sijasta esim. ääni-/videotiedostoja (Moodlen editorilla voi tuottaa keskusteluun enintään 2 min mittaisia ääni- ja videotiedostoja), ks. video [https://www.youtube.com/watch?v=gr4mw1qvcWM Record audio and video in Moodle 3.5, Moodle.org, englanniksi].
=Arvioi opiskelijan työpanos: opintopisteytä tehtävä=
Keskusteluryhmän kokoa kannattaa miettiä konkreettisesti. Esimerkiksi jos keskustelijoita on viisi ja jokaiselta osallistujalta edellytetään aloituspuheenvuoroa ja kahden aloituksen kommentointia, on ko. keskustelussa yhteensä vähintään 15 viestiä (5 aloituspuheenvuoroa ja 5 x 2 kommenttia).

Opettaja voi myös tehtävänannossa kertoa, mikä on toivottava viestien pituus. Pituus voi olla myös ehtona verkkokeskustelun hyväksytylle arvosanalle.

Jos esimerkiksi aloituspuheenvuorojen pitää olla vähintään yhden A4-mittaisia, on kullakin opiskelijalla luettavanaan 4 x A4. Tämän lisäksi opiskelijalla on luettavanaan kommenttipuheenvuorot. Mikä on sopiva tuntimäärä tuotettaville teksteille ja luettaville viesteille, riippuu siitä, miten tehtävä opintopisteytetään, ks. [https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opiskelijan-tyomaaran-mitoitus-ja-opintopisteet Opetustyön ohjeet (Helsingin yliopisto)].
=Arvioi opettajan työpanos=
Sen lisäksi, että opiskelija tuottaa ja kirjoittaa viestejä, pitää opettajan pohtia, miten hän seuraa ja lukee keskustelua sekä arvioi sitä. Jos kurssilla on esimerkiksi 50 opiskelijaa, jotka on jaettu viiden hengen ryhmiin, on opettajalla luettavanaan 50 x A4 ja niiden sata kommenttia (50 x 2). 
= Lisätietoa =
* [https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/miten-toteuttaa-etaopetus-poikkeustilanteessa-pedagogiset-ohjeet Pedagogiset ohjeet, Opetustyön ohjeet (Helsingin yliopisto)]
* [https://teaching.helsinki.fi/ohjeet/artikkeli/opiskelijan-tyomaaran-mitoitus-ja-opintopisteet Opiskelijan työmäärän mitoitus ja opintopisteet, Opetustyön ohjeet (Helsingin yliopisto)]
* [[Keskustelualueen käyttö]], Opettajan Moodle-opas 
* Mäkiniemi, J-P., Ahola, S. & Peltonen, P. (2011). Verkkokeskustelussa oppimista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Teoksessa: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158385/sulautuva2011.pdf?sequence=1&isAllowed=y L. Myyry & T. Joutsenvirta (toim.). Sulautuvaa opetusta verkkokeskustelusta ohjaukseen. Valtiotieteellisen tiedekunnan pedagogiset kehittämispalvelut, Helsinki.]




@ Margit Koivumaa (Opetusteknologiapalvelut, Helsingin yliopisto), Liisa Myyry (Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskus) ja Veera Kallunki (Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan keskus)
Julkaistu: marraskuu 2021
[[Luokka:Helsingin yliopisto]]
[[Luokka: Organisaatiokohtaiset]]