Millainen on hyvä etätentti?

MoodleDocsista
Versio hetkellä 2. huhtikuuta 2020 kello 09.50 – tehnyt Margit Koivumaa (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Työn alla - kesken! ==Etätentti- vai muu tapa arvioida opiskelijan osaamista? == Etätentillä tarkoitetaan tässä * muualla kuin Helsingin yliopiston tiloissa tehtävää te...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Työn alla - kesken!

Etätentti- vai muu tapa arvioida opiskelijan osaamista?

Etätentillä tarkoitetaan tässä

  • muualla kuin Helsingin yliopiston tiloissa tehtävää tenttiä ja
  • opiskelijan laitteella, esimerkiksi tietokoneella tai mobiililaitteella, verkossa tehtävää tenttiä.

Jos olet “siirtämässä” valvottua salitenttiä verkkoon etätentiksi, pysähdy hetkeksi miettimään, onko etätentti paras tapa mitata kurssin osaamistavoitteiden saavuttamista.

Etätentti on vain yksi tapa arvioida opiskelijoiden osaamista. Voit arvioida oppimista myös esimerkiksi referaateilla, esseillä, ryhmätöillä, verkkokeskusteluilla, raporteilla, vertais- ja itsearvioinnein ja oppimispäiväkirjoilla sekä -raporteilla.

Valitse etätentti silloin, kun

  • haluat opiskelijan soveltavan oppimateriaalin pohjalta hankkimaansa tietoa.
  • opiskelija saa hyödyntää kirjallisuutta, verkkoa tai muuta materiaalia vastatessaan.
  • haluat simuloida työelämän todellista tilannetta (ns. autenttinen tentti):
    • aikapaine: usein työelämässä täytyy mm. laatia raportteja ja arviointeja määräpäivään mennessä.
    • voi kysyä kollegalta tai tehdä tehtävä tiimissä (ryhmätyönä).
    • voi Googlettaa ja käyttää muita lähteitä.

Ks. Tentit ja niiden järjestäminen

Hyödynnä myös Helsingin yliopiston Yammerin Verkko-opetus ja/tai Moodle & MOOC -ryhmiä. Jaa ideasi – kysy kollegalta!

Miten etätentti eroaa ns. salitentistä ja Examinarium-tentistä?

Erot ns. salitentteihin ovat:

  • etätenttiä ei valvota:
    • opiskelijalla on käytössään mm. kirjallisuus, oppimateriaali ja verkon lähteet.
    • opiskelija voi myös kysyä apua muilta.
  • paikasta riippumattomuus:
    • opiskelija tekee tentin valitsemassaan paikassa.
  • tenttivastaus tuotetaan tietokoneella
    • opiskelija tekee tentin valitsemalla laitteella (tietokone, kännykkä, tabletti).
    • koneella kirjoitettu vastaus helpottaa opettajan arviointia: käsialasta saa aina selvää.
    • opiskelijan on helpompi muokata ja jäsennellä vastaustaan kuin paperitentissä
  • opiskelijan vastauksen voi tarvittaessa tarkistaa plagiaatintunnistusjärjestelmä [Urkund]issa.

Millä työkalulla etätentti kannattaa toteuttaa?

Helsingin yliopistossa suositeltavin tapa verkkotentin toteuttamiseen on verkko-oppimisympäristö Moodle, koska:

  • Usealla kurssilla on jo käytössä Moodle-alue, jossa myös tentti kannattaa toteuttaa (opiskelijat ovat jo Moodle-alueella).
  • Kysymysten ja vastausten hallinnointi on helppoa:
    • kaikki ko. kurssin tenttikysymykset ja –vastaukset löytyvät kurssin Moodle-alueelta (vrt. sähköposti, johon kysymykset/vastaukset hukkuvat helposti varsinkin, jos tenttijöitä on paljon).
    • voit kopioida kysymyksiä Moodle-alueelta toiselle.
  • Moodle tarjoaa monipuoliset arviointi- ja palautetyökalut opettajalle.
  • Arvosanat saa Moodlesta vietyä Exceliin - Excelin voi toimittaa opintosuoritusten rekisteröijille.
  • Opiskelija näkee arvioinnit ja palautteen suoraan kurssin Moodle-alueen Arvioinnit-kohdasta.
  • Saat tukea
    • tentin laatimiseen Opettajan Moodle-oppaasta ja moodle@helsinki.fi:stä.
    • saat apua Tehtävä-aktiviteetilla tehdyn tentin asetusten tarkistamiseen Tenttipalvelusta.
  • Opiskelijalla on käytössä Opiskelijan Moodle-opas https://wiki.helsinki.fi/display/moodle/Opiskelijan+opas, jossa on ohjeet tentin tekniseen tekemiseen.

Tarvitaanko verkossa tapahtuvaan tenttimiseen lisäaikaa?

Vaikka koneella vastauksen tuottaminen on nopeampaa kuin käsin, ja tekstiä on helpompi muokata, opiskelijat voivat tarvita enemmän aikaa erityisesti esseevastausten tuottamiseen kuin ns. kynä-paperitentissä (Rytkönen & Myyry, 2014; Myyry & Joutsenvirta, 2015).

Jos tenttikysymykset aktivoivat opiskelijoiden ajattelua, vastausten pohtiminen voi viedä enemmän aikaa kuin muistamiseen pohjautuviin kysymyksiin vastaaminen.

Suhteuta kysymysten laajuus ja määrä käytettävissä olevaan aikaan. Kysymyksiä voi olla vähemmän, jos vastaaminen vaatii usean lähteen/kokonaisuuden käsittelyä yhtäaikaisesti.

Yleisenä ohjeistuksena opiskelijoita voi muistuttaa määrittelemään käsitteet ja käyttämään niitä täsmällisesti.

Teknisten laitteiden käyttäminen ja toimivuus voi hermostuttaa opiskelijoita. Opiskelijoille kannattaakin tehdä tentin harjoitusalue, jolla he voivat kokeilla tentin tekemistä etukäteen. Tenttimistä voi kokeilla myös kaikille avoimella [Moodle harjoituskurssilla] .

Mistä tiedetään, kuka tekee tentin verkossa?

Opiskelijan henkilöllisyyttä pyritään varmistamaan siten, että opiskelija palauttaa tentin Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksellaan. Käyttäjätunnus voidaan sulkea, jos on perusteltu epäily väärinkäytöksestä tai tietoturvan vaarantumisesta. Käyttäjätunnuksen käytöstä kerrotaan opiskelijoille mm. Opiskelijan digitaidot –opintojaksolla, joka on opiskelijoille pakollinen.

Asiaa voi lähestyä myös pohtimalla: mistä tiedän, kuka tekee esseet yms. oppimistehtävät? Usein tästä ei olekaan varmuutta. Kokeneet opettajat usein toteavat että he huomaavat, jos teksti ei ole ko. opiskelijan omaa tekstiä.

Mitä, jos opiskelija katsoo vastaukset oppimateriaalista tai verkosta?

Pyri tekemään tenttikysymykset, jotka vaativat opiskelijalta esim. tiedon soveltamista, analysointia, vertailuja ja tiedon yhdistelemistä eri lähteistä (ks. Millainen on hyvä esseetyyppinen kysymys ja esimerkit soveltavista kysymyksistä).

Pyydä opiskelijaa merkitsemään lähteet tieteellisen kirjoitustavan mukaan.

Hyödynnä Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmää, jolla ehkäistään suoraa kopiointia mm. verkosta. Kerro Urkundin käytöstä tentissä opiskelijalle etukäteen.

Mitä jos opiskelija kysyy kaverilta?

Pohdi, olisiko mahdollista sallia yhteistyö. Voit myös harkita jopa ryhmätenttiä. Yhdessä tekeminen on yksi oppimisen ja ongelmanratkaisun muoto ja sitä voi hyödyntää myös verkkotentissä.

Yhteistyötä voi pyrkiä ehkäisemään

  • kertomalla tenttijöille, että yhteistyö tentissä on kielletty ja että kahden tai useamman opiskelijan vastaukset eivät saa olla samanlaisia.
  • käyttämällä Moodlen Tentti-aktiviteetin kysymysten järjestyksen sekoittamista sekä monivalintatenteissä sekoittamalla vastausvaihtoehtojen järjestys. Tämä vaikeuttaa yhteistyötä, jos tentti on kurssilaisilla samaan aikaan.
  • rajaamalla tenttiaika sellaiseksi, että opiskelijoiden aika ei riitä yhteistyöhön.
  • kysymyksiin vastaamisen harjoittelulla kurssin aikana, jolloin kurssin ulkopuolisella ei olisi etua puolellaan.
  • suunnittelemalla tenttisuorituksesta sen verran aikaa ja vaivaa vaativan, että on vaikea suostutella ketään suorittamaan tenttiä puolestaan.
  • tentin kannattaa olla vain osa kurssin arviointiprosessista, jossa korostuvat kriittisen ajattelun ja tiedon rakentelun taidot, eivät arvosanat.

Mitä jos opiskelijat jakavat tenttikysymykset eteenpäin?

Kysymysten talteenottaminen ja jakaminen eteenpäin on hyvin helppoa verkkoympäristössä. Mitä opettaja sitten voi tehdä?

  • Laadi kysymyspankki, josta opiskelijalle arpoutuu erilaiset kysymykset. Kysymyspankin laadinta voi kuitenkin olla työlästä. Toisaalta opettajalla saattaa tällainen olla jo valmiina ei-sähköisessä muodossa.
  • Julkaise kysymykset etukäteen. Voit esim. laatia 10 esseekysymystä ja ilmoittaa opiskelijoille, että tenttiin tulee vastattavaksi näistä 2-3 kysymystä; tai 50 monivalintakysymystä ja tenttiin arvotaan 10 kysymystä vastattavaksi. Opiskelija voi tehdä vastaukset kysymyksiin etukäteen, jolloin hän oppii asiat jo ennen tenttiä.
  • Kysymyspankkeja kannattaa tehdä yhteistyössä muiden opettajien kanssa, jopa ylittäen oppilaitosrajat. Tee kysymysvaihtokauppoja! Samalla saat kollegan mielipiteen tenttikysymykseesi.

Asiaa voi pohtia myös siltä kannalta, että tenttikysymyksiä on jaettu myös paperitenttiaikana. Joskus opettaja sallii tenttikysymysten mukaan ottamisen tenttisalistakin.

Jos oppimiseen ohjaavat tenttikysymykset ovat etukäteen tiedossa opiskelijoilla, se edistää oppimista.

Millainen on hyvä tenttikysymys?

Kysy

  • olennaisia/tärkeitä asioita, ks. kurssin osaamistavoitteet.
  • asioita, jotka on opintojaksolla opetettu/käsitelty.

Muotoile kysymys kysymysmuotoon. Esseemuotoisen tentin “kysymys” ei voi olla esimerkiksi “Suomen ilmasto”, joka ei sisällä kysymystä laisinkaan.

Ks. tarkemmin

  • Millainen on hyvä esseetyyppinen tenttikysymys?
  • Millainen on hyvä monivalintakysymys?
  • luentotallenteet.

Millainen on hyvä esseetyyppinen tenttikysymys?

Tarkista opintojakson osaamistavoitteet. Tavoitteiden ja arvioinnin yhteensovittamisessa hyödynnä Bloomin taksonomiaa: tulossa taulukko

taulukko tähän

Tiedon soveltamista edellyttävät kysymykset ohjaavat syväoppimiseen (tiedon analysointiin ja tulkitsemiseen suhteessa muihin konteksteihin).

Muotoile kysymys niin, ettei siihen voi löytää vastausta suoraan oppimateriaalista tai verkosta. Esimerkiksi vältä yksittäisten käsitteiden tai teorioiden kysymistä, jos määritelmät ja kuvaukset ovat helposti kopioitavissa (ks. esimerkit soveltavista esseekysymyksistä).

Mahdollisuuksien mukaan kytke tiedon soveltaminen johonkin ajankohtaiseen ilmiöön, jota voi vaihdella tentistä toiseen.

Hyvä soveltava tenttivastaus sisältää myös käsitteiden määrittelyn ja niiden täsmällisen käytön.